Transmar yhteistyössä Ahvenanmaan ammattikorkeakoulun kanssa tulevaisuuden sähköisestä liikenteestä

Transmar tekee yhteistyötä Ahvenanmaan ammattikorkeakoulun kanssa selvittääkseen kasvavaa kiinnostusta toiminnan muuttamiseen kohti kestävämpiä kuljetuksia. Transmar on jo pidemmän aikaa seurannut alan kehitystä ja markkinoita, ollut yhteydessä toimittajiin sekä järjestänyt seminaareja. Nyt yhtiö on ottanut uuden askeleen kohti ajoneuvokaluston sähköistämistä.

”Transmarilla koettiin, ettei riitä, että kuunnellaan vain toimittajia. Silloin saa ennen kaikkea myyjän näkökulman. Aiemmista kontakteista ja yhteistyöstä johtuen he kääntyivätkin meidän puoleemme”, kertoo Ahvenanmaan ammattikorkeakoulun energia-, muotoilu- ja automaatio-ohjelmasta sekä Energy Automation Sustainable Engineering -maisteriohjelmasta vastaava Florian Haug.

Erilaisia yhteistyömuotoja pohdittiin, mutta lopulta ratkaisuksi valikoitui opinnäytetyö, jossa sähkötekniikan opiskelija Srdjan Kohut sai tehtäväkseen ratkaista aidon elinkeinoelämästä nousseen ongelman.

”Tehtäväni oli laatia Transmarille laskentamalli, joka osoittaa, miten koko ajoneuvokaluston sähköistäminen voidaan toteuttaa vaiheittain ajan mittaan”, Kohut kertoo.

Selvityksessä tarkastellaan sähköistämisen hyötyjä ja haasteita. Sen tuloksena syntynyt malli kattaa koko Transmarin ajoneuvokaluston ja analysoi, miten erityyppiset ajoneuvot vaikuttavat energiantarpeeseen, lataukseen ja tehotarpeeseen eri ajomatkoilla. Esimerkiksi Suomen ja Ruotsin välisessä liikenteessä haasteet ovat suurempia.

Selvityksessä huomioidaan myös ajotavat, latausajat ja liikennöinti sekä verrataan normaalia käyttöä vaativampiin tilanteisiin, kuten talviolosuhteisiin. Selvityksen tulokset antavat selkeän vastauksen: sähköistämisellä voidaan saavuttaa merkittäviä ympäristöhyötyjä.

”Laskelmien mukaan sähköistäminen voisi Transmarin tapauksessa vähentää hiilidioksidipäästöjä noin 88 prosenttia vuodessa dieselkäyttöön verrattuna”, Kohut kertoo.

Selvitys osoittaa kuitenkin myös, ettei siirtyminen sähköiseen liikenteeseen ole yksinkertaista. Keskeinen kysymys on, miten sähköverkko kestää lisääntyvän kuormituksen.

”Paljon on kyse kuormanhallinnasta, siitä, milloin ajoneuvoja ladataan ja miten reitit suunnitellaan tämän perusteella. Latauksen on toimittava käytännössä, ja se vaatii suunnittelua”, Kohut sanoo.

Joissakin tapauksissa tarvitaan myös investointeja uuteen infrastruktuuriin, kuten muuntamoihin tai paikallisiin akkuratkaisuihin. Samalla uusin teknologia mahdollistaa älykkäitä ratkaisuja, kuten ajoneuvojen lataamisen silloin, kun sähkön hinta on alhainen.

Florian Haug korostaa, että sähköistäminen on ratkaisu, joka on räätälöitävä lähes jokaiselle toimijalle erikseen. Investointi on lisäksi suuri.

”Tällä hetkellä näemme, että sähköistäminen toimii parhaiten ajoneuvoissa, jotka liikennöivät paikallisesti päiväsaikaan. Tärkeä osa projektia on ollut joustavuuden luominen”, hän kertoo.

Laadittu malli toimii työkaluna, jonka avulla Transmar voi muuttaa eri parametreja ja nähdä suoraan, miten muutokset vaikuttavat tuloksiin.

”Kyseessä on perusteellinen selvitys, jossa arvoja voi muuttaa ja erilaisia skenaarioita testata. Siksi se on hyödyllinen myös pitkällä aikavälillä, sillä kaikki muuttuu nopeasti”, Haug sanoo.

Yhteistyö on ollut erittäin antoisaa kaikille osapuolille. Se on myös hyvä esimerkki siitä, miten Ahvenanmaan ammattikorkeakoulu tekee yhteistyötä elinkeinoelämän toimijoiden kanssa.